Kannattavasti kohti hiilineutraalisuutta

Hiilijalanjälki siirtyy yrityksen tulokseen

Suuri osa yrityksistä tekee hiilijalanjälkilaskentaa, koska haluavat aidosti kantaa ympäristövastuunsa. Olisi kuitenkin sinisilmäistä uskoa, että ympäristönsuojelu olisi ainoa motiivi. Todennäköisesti vastuullisuutta suurempi syy on ostajien vastuullisuusvaatimukset. Asiakkaat yhä useammin asettavat erityisiä vastuullisuuteen liittyviä vaatimuksia hankintojen arviointiperusteiksi. Tämä velvoittaa yritykset määrittämään ja pienentämään hiilijalanjälkeään, eikä yksikään tulevaisuuteen katsova yritys voi enää ohittaa asian merkittävyyttä. Vastuullisena toimijana tavoitteemme onkin nostaa tietoisuutta tavoista, joilla voidaan vaikuttaa hiilijalanjälkeen ja ohjata yrityksiä tekemään ekologisia ja kestäviä valintoja.

_

Greenhouse Gas Protocol

Ekologisella kylmäainevalinnalla pienempi hiilijalanjälki

Suomen hiilidioksidipäästöistä 3 % on lähtöisin F-kaasuista, joihin kylmäaineet luetaan. Tiukentuvien kylmäainesäädösten vuoksi laitteen valintaan kannattaa kiinnittää entistä enemmän huomiota jo hankintavaiheessa. Laitteiden valmistuksessa suositaan enenevissä määrin mahdollisimman vähän ympäristöä kuormittavia kylmäaineita. Kylmäaineita on tarjolla useita eri vaihtoehtoja, joiden valintaan vaikuttavat laitteistolta vaadittava teho, sovelluksen lämpötilat sekä laitteiston sijoitus. Aihetta käsittelemme laajemmin sivulla kylmäaineet ja sovellukset.

Yhdenmukainen laskentatapa

Yleinen ympäristölaskennan protokolla (Greenhouse Gas Protocol) ottaa huomioon scope 1, 2 ja 3 -päästöluokitukset. Scope 1 päästöt viittaavat organisaation suoriin päästöihin, mm. oma energiantuotanto ja kiinteistöt. Scope 2 päästöt viittaavat mm. ostettuun sähkö- ja lämpöenergiaan. Scope 3 päästöt viittaavat organisaation muihin epäsuoriin päästöihin, mm. hankinnat ja jätteet.

Vihreä siirtymä kannattavasti

Rakennusten käytönaikainen energiankulutus muodostaa kolme neljäsosaa maamme koko rakennetun ympäristön hiilijalanjäljestä (RT 9/2020). Vihreään sähköön vaihtaminen pienentää yrityksen hiilijalanjälkeä, mutta hieman kalliimpana energiamuotona nostaa yrityksen energialaskua yksittäisenä toimenpiteenä.

Ostetun energian hiilijalanjälkeä tarkasteltaessa kannattaakin kiinnittää huomiota energiatehokkuuden parantamiseen energiakustannusten nousun hillitsemiseksi.

Energian hinnan kallistuttua perinteisten lämmitysratkaisujen sijaan lämpöpumput ovat energiatehokkaina ratkaisuina kasvattaneet markkinaosuuttaan lisälämmitysratkaisuina. Vaihtamalla kevyen polttoöljyn tai maakaasun lämpöpumppuun, voidaan lämmöntuotannossa päästä jopa päästöttömyyteen.

Energiankierrätyksellä hukkaenergia hyötykäyttöön. Teollisuuskiinteistöissä syntyy paljon hukkalämpöä mm. ilmanvaihdon, jäähdytyksen tai tuotantoprosessien yhteydessä. Keräämällä lämpöenergia talteen ja käyttämällä se esim. rakennuksen lämmitykseen tai lämpimän käyttöveden tuottamiseen, ostoenergian tarve vähenee, usein jopa kymmeniä prosentteja.

Päästöjen vähentäminen digitaalisuutta hyödyntämällä

Kiinteistöjen älykkään huoltopalvelut, kuten Chillerin ServiceNext tarjoaa reaaliajassa ja kustannustehokkaasti dataa ylläpidettävistä laitteista. Sensorit välittävät tietoa ja tekevät seurannasta helppoa ja paikasta riippumatonta. Lisäksi automaattiset hälytykset auttavat huomaamaan epäkohdat, kuten virhetilanteet.

Analysoimalla dataa laitteet voidaan mm. säätää ja energiankulutus optimoida etänä, mikä pienentää energia- ja huoltolaskuja sekä vähentää  hiilidioksidipäästöjä tuottavaa huoltoajoa.

Tulemme mielellämme kertomaan lisää